Lošmundarfjöršur

Hér er aš finna nokkuš langa og greinagóša lżsingu į Lošmundarfirši. Textinn er aš mestu upp śr ritgeršinni „Byggš og bśseta ķ Lošmundarfirši“ eftir

Lošmundarfjöršur

Hér er aš finna nokkuš langa og greinagóša lżsingu į Lošmundarfirši. Textinn er aš mestu upp śr ritgeršinni „Byggš og bśseta ķ Lošmundarfirši“ eftir Hafžór Snjólf Helgason.

1. Nįttśrufar ķ Lošmundarfirši

lošmundarfjöršurSeyšisfjaršarflói liggur milli Įlftavķkurtanga ķ noršri og Dalatanga ķ sušri. Inn śr flóanum ganga tveir firšir, Lošmundarfjöršur og Seyšisfjöršur og eru um margt ólķkar nįttśrusmķšar. Lošmundarfjöršur er um 6 km langur og 3 km breišur, opinn fyrir hafi og nęr śthafsaldan óhindruš aš söndum ķ fjaršarbotni. Fjöršurinn hefur stefnu lķtiš eitt til noršvesturs og inn af honum ganga grösugir dalir meš töluveršu undirlendi. Sveitin er frjó og eru ręktunarskilyrši mikil į flestum jöršum fjaršarins. Žessi afskekkta sveit er umgirt hįum fjöllum į allar hlišar og liggja helstu leišir ķ fjöršinn ķ gegnum hį skörš eša vörp į milli žeirra.

Stęrsti dalurinn sem gengur inn śr firšinum er Bįršarstašadalur, en ašrir minni dalir liggja hęrra yfir sjó og mynda hangandi dali viš Bįršastašadal. Landmótun fjaršarins er hęgt aš rekja beint til framrįsar og hörfunar jökla į ķsöld, en dalir fjaršarins eru myndašir viš rof skrišjökla og mį žar vķša sjį jökulgarša sem gefa til kynna stęrš jöklanna. Langt inni ķ Bįršarstašadal mį glöggt sjį forn fjörumörk sem myndast hafa viš hęrri sjįvarstöšu ķ lok seinustu ķsaldar.

Hin gömlu mörk Lošmundarfjaršarhrepps fylgja aš mestu vatnaskilum, en viš sjó liggja žau aš sunnan ķ Grķmkelsgili ķ Jökli, skammt innan viš Borgarnes, en ķ noršri ķ Įlftavķkurflugum nišur af Mišmundažśfu milli Įlftavķkna innri og ytri. Aš Lošmundarfjaršarhreppi lįgu Seyšisfjöršur, Borgarfjaršarhreppur og Eiša- og Hjaltastašažinghį. Įriš 1973 var hreppurinn sameinašur Borgarfjaršarhreppi.
 Viš Orustukamb copy.jpg

1.2 Jaršfręši, gróšur og vešurfar

Ķ nįgrenni Lošmundarfjaršar er blįgrżtismyndunin aš minnsta kosti um 1000 m žykk, frį sjįvarmįli til hęstu tinda. Stórum hluta Lošmundarfjaršar svipar til landslangs annars stašar į Austfjöršum, žar sem žykkur hraunlagastafli śt dökku, basķsku bergi myndar regluleg form fjallanna. En žetta į ekki viš um allt svęšiš ķ kringum Lošmundarfjörš, žvķ žar er einnig aš finna óvenjulega mikiš magn af kķsilrķku og ljósu bergi į yfirborši, į svęši sem er žaš nęststęrsta sinnar tegundar hér į landi. Žar er aš finna mikiš af lķparķti og flikrubergi sem gerir svęšiš mjög įhugavert jaršfręšilega, enda hefur jaršfręši Lošmundarfjaršar veriš töluvert rannsökuš.

Eitt sérkennilegasta jaršfręšifyrirbrigšiš ķ Lošmundarfirši eru įn efa Lošmundarfjaršarskrišur (einnig nefndar Stakkahlķšarhraun) sem myndušust viš žrjś ašskilin framhlaup eftir sķšustu ķsöld. Žetta eru ein žau mestu framhlaup sem vitaš er um į Ķslandi og er vegalengd frį upptökum til enda rśmir 5 km og flatarmįl skrišanna um 8 km². Skrišurnar nį nišur ķ dalbotn og upp ķ hlķšar fjalla sunnan viš fjaršarbotn. Žessa miklu śtbreišslu flóšsins mį rekja til ešlisléttra og molnunargjarnra berggerša ķ fjöllum ķ noršanveršum Lošmundarfirši, auk žess sem hiš mikla rśmmįl bergfyllunnar żtti undir śtbreišslu framhlaupanna.

Lošmundarfjöršur er einnig žekktur fundarstašur merkilegra steingervinga. Helsti fundarstašur žeirra er ķ nįgrenni Orrustukambs į leišinni til Borgarfjaršar yfir Kękjuskörš. Ķ Lošmundarfjaršarskrišum er mikiš af biksteini sem įšur fyrr var talinn nżtanlegur til vinnslu og śtflutnings til Amerķku.

Lošmundarfjöršur er grasi vaxin sveit frį fjöru til fjalls. Gróšurfar fjaršarins ber vott um snjóžyngsli og svipar aš mörgu leyti til śtsveita Noršurlands og Vestfjarša. Flóra fjaršarins er einstaklega fjölbreytt og į svęšinu er fundarstašur żmissa sjaldgęfra plantna. Į Vķknaslóšum finnast vķša tegundir sem eru einkennandi fyrir Austurland svo sem bergsteinbrjótur, blįklukka, gullsteinbrjótur, marķuvöttur og sjöstjarna, sem og tegundir sem eru fįgętar į landsvķsu eins og blįklukkulyng, gullkollur, eggtvķblaška, sśrsmęra, ljósalyng og lyngbśi. Einnig mį nefna sjaldgęfa burkna eins og skollakamb og žśsundblašarós. Alls munu vaxa ķ Borgarfjašrarhreppi hįtt į žrišja hundraš tegundir blómplantna.

Eins og gróšurfariš gefur til kynna er Lošmundarfjöršur mikiš vetrarrķki og snjóžyngsli geta žar veriš mikil eins og ķ nįgrannabyggšum austur į landi. Žurrkįttin er vestan- og sušvestanįtt en śrkoma mest ķ austan- og noršaustanįtt. Noršan Fjaršarįr, sem rennur eftir dalbotninum, eru mestu snjóžyngslin og žį sérstaklega ķ nįgrenni Klyppstašar. Jón Austfjörš sóknarprestur lżsir sveitinni įriš 1842 sem hinu mesta vetrarrķki Austurlands og aš hśn sem sé žekkt fyrir višlošandi žoku, votvišrasöm sumur og mikil snjóžyngsli į vetrum. Hafķs var algengur į žeim tķma meš tilheyrandi kulda og óhagnaši fyrir ķbśa fjaršarins.

2 Byggš og bśseta ķ Lošmundarfirši

2.1 Fornar heimildir um bśsetu

Seljamżri ķ LošmundarfiršiĶ Landnįmu segir frį Lošmundi hinum gamla, er fyrstur manna bjó ķ Lošmundarfirši. Hann kom til Ķslands frį Vors ķ Žulunesi, įsamt Bjólfi fóstbróšur sķnum, er nam Seyšisfjörš. Lošmundur, sem var įlitinn rammgöldróttur, kom aš landi ķ Knarrarvķk, innst ķ firšinum noršanveršum. En ekki hafši žessi fyrsti Lošmfiršingur langa dvöl ķ firšinum, heldur hélt hann į brott eftir veturlanga dvöl ķ leit aš öndvegissślum sķnum og tók sķšar bólfestu ķ Lošmundarhvammi viš Sólheimasand į Sušurlandi. Er Lošmundur réri śt fjöršinn ķ hinsta sinn lagšist hann nišur og baš menn sķna um aš ónįša sig ekki. Nokkru seinna heyšist mikill gnżr ķ fjarska og sįu menn žį aš mikil skriša hljóp śr fjalli fyrir ofan bę hans og eyddi honum. Eftir žaš męlti Lošmundur žau orš aš ekkert žaš skip sem myndi róa śt žennan fjörš myndi koma heilt aftur.

Lķtiš er til af įreišanlegum heimildum um byggš og ķbśafjölda ķ Lošmundarfirši, fremur en śr sambęrilegum sveitum landsins į fyrstu öldum Ķslandsbyggšar. Ašeins einstaka heimildir hafa fundist um haršindaįr, hamfarir og vįlega atburši ķ firšinum og er erfitt er aš meta įreišanleika žeirra. Eitt er žó ljóst og óhętt aš fullyrša, aš lķfsbarįttan hefur veriš erfiš og hörš ķ Lošmundarfirši, eins og allsstašar annars stašar į Ķslandi fyrr į öldum. Sveitin hefur eflaust ekki fariš varhluta af žeim haršindum, plįgum og pestum sem gengu yfir Ķsland lišinna alda.

2.2 Ķbśafjöldi ķ Lošmundarfirši

Žaš veršur aš teljast lķklegt aš ķ Lošmundarfirši hafi veriš bśiš mestan žann tķma sem land hefur veriš ķ byggš, žvķ sveit žessi fellur vel aš žeim bśskaparhįttum sem Ķslendingar stundušu samfellt žar til samfélagiš gekk inn ķ hiš mikla samfélagslega breytingaskeiš ķ lok 19. aldar. Heimildir um byggš fjaršarins og daglegt lķf Lošmfiršinga verša sķfellt fleiri, skżrari og įreišanlegri eftir žvķ sem žęr fęrast okkur nęr ķ tķma.

Fyrstu įreišanlegu tölur um fjölda ķbśa ķ Lošmundarfirši er aš finna ķ fyrsta heildarmanntali sem gert var į Ķslandi įriš 1703, en žį eru 69 einstaklingar skrįšir til heimilis ķ hreppnum. Įriš 1769 eru ķbśar Klyppstašarsóknar ķ Lošmundarfirši oršnir 88, ašeins einum fęrri en ķ Dvergasteinssókn ķ Seyšisfirši, en 1801 hefur ķbśum fękkaš nišur ķ 57 ķbśa. Ķbśafjöldinn eykst sķšan jafnt og žétt žar til hann nęr sögulegu hįmarki įriš 1860 žegar 143 ķbśar eru skrįšir ķ sókninni. 1870 hefur ķbśunum fękkaš aftur og eru žį oršnir 121. Žaš skal ekki fullyrt hér aš ķbśafjöldinn hafi aldrei fariš upp fyrir 143 ķbśa, žar sem manntöl voru ašeins tekin į 10 įra fresti į 19. öld, en sóknarmannatöl Klyppstašarsóknar frį žessum tķma eru aš öllum lķkindum glötuš.

Žegar seinasti sóknarpresturinn fer frį Klyppstaš ķ Lošmundarfirši įriš 1888 var Klyppstašarsókn žjónaš, allt til loka, frį Dvergasteini ķ Seyšisfirši. Śt frį sóknarmannatölum Dvergasteinssóknar, sem varšveitt eru į filmum į Hérašsskjalasafni Ausfiršinga, er hęgt aš sjį įrlega breytingu į ķbśafjölda ķ Lošmundarfirši frį įrinu 1888 til 1952. Tölur frį Hagstofu Ķslands verša žó notašar frį 1911 til 1973 til žess aš sżna fólksfjöldažróun fjaršarins į myndinni hér aš nešan frį įrinu 1888 til loka byggšar.

Ķbśafjöldi ķ Lošmundarfirši

Ķbśafjöldi ķ Lošmundarfirši 1888 – 1973  (Heimild: Hagstofa Ķslands 1921, 1928, 1929, 1933, 1938, 1946, 1952, 1963, 1975 & Sóknarmannatöl Klyppstašarsóknar 1888-1910). Heimildir um mannfjölda vantar frį įrunum 1896 og 1902.  Mešaltal įranna fyrir og eftir er notaš til žess aš įętla um ķbśafjölda žau įr.

Eins og śr öšrum sveitarfélögum į Austurlandi žį fluttust fjölmargir ķbśar Lošmundarfjaršar vestur um haf til Amerķku ķ lok 19. aldar og ķ byrjun žeirrar 20. Śr Lošmundarfjaršarhreppi fluttust 19 einstaklingar, af 4 bęjum, vestur um haf į įrunum 1887 – 1903. Mestmegnis var žetta ungt fólk og var mešalaldur žeirra slétt 28 įr og einungis 3 žeirra komnir yfir 35 įra aldur. Žaš mį žó vel vera aš žeir Lošmfiršingar sem héldu til vesturheims hafi veriš mun fleiri žvķ žetta eru ašeins tölur um žį sem fóru beint śr sveitinni og vestur um haf, en žaš var algengt į žessum tķmum aš fólk ķ sveitum flyttist fyrst til žéttbżlisstaša til žess aš vinna sér fyrir fari til Amerķku. Brotthvarf žessa unga fólks hefur eflaust veriš mikil blóštaka fyrir lķtiš sveitarfélag sem og Lošmundarfjörš. Ķbśum ķ firšinum tekur aš fjölga ašeins aftur į įrunum 1916-1928  en svo fer aftur aš fękka hęgt en örugglega. Ķ raun mį segja aš endalok einhverskonar samfélags ķ Lošmundarfirši séu įriš 1967, žegar sķšustu įbśendurnir fluttu į brott frį Stakkahlķš. Eftir žaš bjó Kristinn Halldórsson, sķšasti Lošmfiršingurinn,  ašeins einn į Sęvarenda til įrsins 1973.
 
2.3 Jaršir ķ Lošmundarfirši

Jaršir ķ LošmundarfiršiĮ
Į myndinni sjįst žęr 10 jaršir sem lengst voru ķ byggš ķ Lošmundarfirši. Įrtöl ķ sviga fyrir nešan bęjanöfnin gefa til kynna sķšasta įriš sem bśiš var į jöršunum. Žęr voru allar ķ byggš ķ upphafi 20. aldar og 9 žeirra įriš 1940. Nęstu 37 įrin detta žęr śr įbśš hver af annari, žar til žęr allar eru oršnar mannlausar og yfirgefnar.

gamlar jaršir ķ Lošmundarfirši
Byggšin ķ firšinum var inn af fjaršarbotni og śt meš sjónum og žį ašallega viš noršurströndina, en undirlendi er žar meira en ķ bröttum sušurhlķšunum fjaršarins. Tķu jaršir voru lengst af ķ byggš ķ firšinum, og yfirleitt er einungis talaš um žessar tķu jaršir, en hęgt er aš finna heimildir um nokkur önnur afbżli og hjįleigur ķ firšinum sem voru ķ byggš fyrr į öldum eins og sést į myndinni hér aš ofan. Stašsetning bęjarins ķ Innri-Įlftavķk er nokkurn vegin žekkt, en um nįkvęma stašsetningu annara afbżla er ekki hęgt aš fullyrša meš vissu. Einungis er talaš um ķ heimildum milli hvaša žekktra bęja žessi kot lįgu og žvķ ber ekki aš taka myndina sem įreišanlega vķsan į nįkvęma stašsetningu, heldur ašeins tilraun til aš sżna žau bżli sem vitaš er aš hafi veriš ķ Lošmundarfirši og lķklega stašsetningu žeirra.

3 Lķfiš ķ firšinum

3.1 Sjįvarśtvegur, landbśnašur og hśsakostur

Lošmundarfjöršur var umfram allt landbśnašarbyggš, en fyrr į tķmum sótti hśn mikinn styrk til sjósóknar. Sjórinn var stundašur į sumrin og fram į haust og var į ašallega róiš śt į fjöršinn, śt ķ Seyšisfjaršarflóa eša noršur į Vķkur. Į 4. įratug sķšustu aldar fór sjósókn aš dragast saman enda fór afli bįtanna minnkandi. Vildu margir meina aš grunnmišin śti fyrir Lošmundarfirši hefšu veriš eyšilögš žegar botnvörpuveišar į togurum voru sem mest stundašar žar. Nokkrir opnir vélbįtar voru ķ eigu Lošmfiršinga eftir aš slķkir bįtar komu fram į sjónarsvišiš, en um enga verulega śtgerš var žó aš ręša eftir aš tķma įrabįtanna lauk. 

Žróun ķ landbśnaši var svipuš ķ Lošmundarfirši og sambęrilegum sveitum austanlands og umbętur ķ įžekkri tķmaröš. Upp śr 1900 voru fyrst geršar žaksléttur ķ firšinum, en ašallega voru žęr geršar į įrunum 1920-1940. Fyrstu tśngiršingar komu į Nesi įriš 1907, en į öšrum bęjum sķšar og flestar ķ kringum 1930 įsamt einhverjum hagagiršingum. Af hestaverkfęrum kom hestakerran fyrst allra verkfęra ķ byrjun 20. aldar og skömmu sķšar er tališ įgętlega fęrt aš öllum innsveitarbęjum frį sjó. Įriš 1918 er minnst į hlašna braut yfir votlendiš ķ Klyppstašablį, til bęja innar ķ sveitinni. Önnur hestaverkfęri sem komu ķ fjöršinn voru notuš m.a. til nżręktar og slįtturs, en slķkra véla er getiš ķ bśskaparannįlum Ness, Stakkahlķšar, Bįršarstaša og į Klyppstaš.

Bśnašarfélag Lošmundarfjaršar var stofnaš skömmu eftir 1920 en žrįtt fyrir aš žetta félag hafi veriš til įgętis gagns, ž.į.m. sem ašili aš Bśnašarsambandi Ķslands, žį var žaš aldrei nein grķšarleg lyftistöng fyrir landbśnaš ķ sveitinni. Lošmfiršingar voru ķ mörgum mįlum ekki sammįla, og žar į mešal um hvaša skref ętti aš stķga varšandi framžróun landbśnašar ķ sveitinni. Sumir bęndur voru ķhaldssamir og kęršu sig lķtiš um breytingar į mešan ašrir vildu nżta alla žį nżju tękni og žekkingu sem ķ boši var.

Tķmi landbśnašarvélanna kom til Lošmundarfjaršar stuttu eftir 1940 meš drįttarvél sem kom į Sęvarenda, en skömmu sķšar kaupir Bśnašarfélag Lošmundarfjaršar drįttarvél sem var notuš um alla sveit allt til 1960, en auk žess kom drįttarvél ķ Stakkahlķš į svipušum tķma. Jaršżta kom fyrst til fjaršarins įriš 1961, žegar vegslóši var ruddur yfir Neshįls frį Hśsavķk, en bķl var žó ekiš tveimur įrum įšur til fjaršarins yfir vegleysur frį Fljótsdalshéraši. Skuršgrafa kom įriš 1965 og var notuš til žessa aš ręsa fram land ķ Klyppstašablį og ķ landi Stakkahlķšar, en tśn žessi voru einungis nżtt af įbśendum ķ Stakkahlķš tvö sumur žar į eftir. Voru tśn ķ Klyppstašablį žaš stór og slétt aš žar var vel hęgt aš lenda litlum flugvélum.

Lošmfiršingar stóšu nokkuš vel žegar kom aš hśsakosti, en nżjar įherslur ķ byggingarašferšum komu nokkuš snemma til Lošmundarfjaršar. Af nķu sķšustu jöršunum sem voru ķ byggš voru steinsteypt ķbśšarhśs į sex žeirra, timburhśs į tveimur en ašeins einn hefšbundinn torfbęr. Śtihśs śr steini og blöndušu efni var aš finna į Nesi, Sęvarenda og Stakkahlķš. Annars voru śtihśs śr torfi og grjóti en bįrujįrn oftast notaš ķ žak.

 
3.2 Samgöngur og samskipti viš umheiminn
 
Samgöngur hafa alla tķš veriš öršugar viš Lošmundarfjörš, enda er sveitin umgirt hįum fjöllum og lendingarskilyrši vķšast hvar slęm og hafnarašstaša engin svo heita megi. Helstu leišir til fjaršarins liggja yfir hį fjöll og skörš til nįgrannabyggša, en hęgt er aš fara sjóleišina žegar gott er ķ sjóinn.

Helstu göngu- og reišleišir frį Lošmundarfirši lįgu til Borgarfjaršar um Kękjuskörš, til Hérašs um Hraundal og Tó, og til Hśsavķkur yfir Neshįls žar sem akvegurinn liggur ķ dag. Enginn vegur liggur śt fyrir fjalliš milli Seyšisfjaršar og Lošmundarfjaršar, en žar er fęrt gangandi mönnum žótt žar sé hömrótt og bratt į köflum. Mesti farartįlminn į žeirri leiš er hamrabelti sem kallast Jökull, en göngugata var lögš žar 1956 eša 1957. Įšur var žessi leiš mun erfišari yfirferšar.

Sś leiš sem var mest farin į landi til annarra byggšarlaga var yfir hina hįu Hjįlmįrdalsheiši til Seyšisfjaršar en ķ daglegu tali var talaš um aš „fara Hjįlmu“. Leišin liggur śt eftir sušurströnd fjaršarins frį Sęvarenda undir hlķšum fjallsins Gunnhildar og inn Hjįlmįrdal, en komiš er nišur ķ Seyšisfjörš rétt utan viš Sunnuholt. Žessi fjallvegur er stuttur en brattur og žį ašallega Seyšisfjaršarmegin. Hann er fęr hestum į sumrin, en um 3 tķma ferš er į hestum milli žessara nįgrannasveita. Śt frį Hjįlmu mišri er slóš yfir Įrnastašaskörš en sś leiš liggur aš innri bęjum Lošmundarfjaršar. Pįll Ólafsson skįld lżsir hinni erfišu Hjįlmįrdalsheiši skemmtilega ķ ljóši sem hann sendir kunningja sķnum į Seyšisfirši rétt fyrir aldamótin 1900.

Pįll ÓlafssonHvergi heišarveg ég veit,
verri į Austurlandi,
og žér aš segja ķ žinni sveit,
žį er hann óžolandi.
Žar hef ég vanda veriš ķ,
aš villast milli fjarša,
žar eru klettar, klif og dż,
klungur, en engin varša.
                      (Pįll Ólafsson)

 



Sérstök póstleiš var um Hjįlmįrdalsheiši til Borgarfjaršar um Lošmundarfjörš, en pósthiršing var ķ Stakkahlķš allt frį įrinu 1882. Frį Lošmundarfirši til Borgarfjaršar var fyrst fariš um Kękjuskörš en sķšari įr um Neshįls. Um Hjįlmįrdalsheiši lįgu einnig oft leišir Borgfiršinga, til og frį Seyšisfirši, en žangaš sóttu žeir verslun og ašra žjónustu. Vegna fjarlęgšar milli Borgarfjaršar og Seyšisfjaršar, var ekki óalgengt aš Borgfiršingar ęttu nęturdvöl ķ Lošmundarfirši, og žį ašallega į Sęvarenda og ķ Stakkahlķš. Fyrir kom aš žeir vęru svo margir į ferš aš nokkrum var vķsaš inn ķ Ślfsstaši ķ gistingu žvķ allt var fullt į öšrum bęjum. Mikil og góš samskipti voru į milli žessara nįgrannasveita en verslunarvišskipti nęr engin. Hśsvķkingar voru einnig algengir gestir, žį sérstaklega į bęjum śt meš noršurströnd fjaršarins. Mešal annars vegna žessara tķšu heimsókna nęrsveitunga fannst Lošmfiršingum ekki aš žeir byggju viš sérstaka einangrun, enda mikill gestagangur žį tķma sem Borgfiršingar og Hśsvķkingar sóttu verslun til Seyšisfjaršar. Žeim heimsóknum fękkaši vissulega meš aukinni verslun į Borgarfirši og minnkandi fólksfjölda į Vķkum. Annars voru Lošmfiršingar lķtiš aš velta sér upp śr žessari einangrun, žvķ žetta var žaš sem fólk var ališ upp viš og žaš žekkti ekkert annaš, auk žess sem žaš var nóg aš gera ķ leik og starfi ķ firšinum

 Į įrunum 1906 til 1909 var geršur śt frį Lošmundarfirši 4 tonna vélbįtur ķ félagseign sem var kallašur Lošmundur og var hann ašallega notašur til flutninga til og frį Seyšisfirši. Nokkrir ašrir bįtar ķ eigu Lošmfiršinga voru sķšan notašir til flutninga en eftir žaš voru żmsir bįtar frį Seyšisfirši notašir og réšu žį sjóvešur og lendingarmöguleikar žvķ hversu reglulegar ferširnar voru. Strandferšaskipin Hólar og Skįlholt komu til einnig til fjaršarins į sķnum tķma, en sķšustu įrin uršu Lošmfiršingar aš sętta sig viš stopular póstferšir einu sinni ķ viku frį Seyšisfirši, ž.e.a.s. ef vešur og sjólag leyfši.

Akvegur var ekki lagšur til fjaršarins fyrr en įriš 1961 og liggur sį vegur yfir Neshįls frį Hśsavķk, en stuttu įšur höfšu Hśsvķkingar komist ķ vegasamband viš Borgarfjörš. Žessi vegur, eša slóši, kom Lošmfiršingum aš litlu sem engu gagni. Hann var engan veginn nógu góšur til aš flytja ašföng til fjaršarins og lokašur stęrstan hluta įrsins, żmist vegna aurbleytu eša fannfergis. Lošmfiršingar sóttu lķka alla sķna verslun og žjónustu til Seyšisfjaršar, en akstursvegalengdin til Seyšisfjaršar frį Lošmundarfirši yfir Neshįls, um Hśsavķk, Borgarfjörš og Héraš er tęplega 130 km į vondum og torfęrum vegum stóran hluta leišarinnar.

Žaš var į haustmįnušum 1959 sem fyrsta bifreišin kom akandi ķ fjöršinn, er nokkrir félagar af Fljótsdalshéraši héldu til Lošmundarfjaršar frį Hjartarstöšum ķ Eišažinghį. Keyršu žeir inn Hraundal Hérašsmegin og nišur samnefndan dal ķ Lošmundarfirši ķ įtt aš Stakkahlķš. Žótti žetta mikiš afrek į sķnum tķma. Til heimferšarinnar var valin önnur leiš, en žį var haldiš yfir Neshįls ķ įtt til Hśsavķkur og Borgarfjaršar.

Lengi vel héldu Lošmfiršingar ķ vonina um aš vegur yrši lagšur til fjaršarins śt fyrir Brimnes frį Seyšisfirši, en śr žvķ varš aldrei. Risu žessar vonir hęst ķ kringum fyrirhugaš biksteinsnįm ķ firšinum, en um leiš og žau įform duttu śt af boršinu hvarf einnig umręšan um žennan veg, sem eflaust hefši getaš breytt bśsetuskilyršum ķ ört minnkandi samfélagi Lošmundarfjaršar. Erfišasti hluti leišarinnar til vegalagningar var um svo kallašan Jökul, sem er snarbratt klettabelti viš utanveršan Lošmundarfjörš.

3.3 Sķmamįl Lošmfiršinga

Sķmi kom ekki til Lošmundarfjaršar fyrr en įriš 1927, žegar 19 km lķna var lögš frį Seyšisfjaršarkaupstaš, yfir Hjįlmįrdalsheiši og žašan til Stakkahlķšar. Lošmfiršingar böršust lengi fyrir žvķ aš fį sķma til sķn og lengi vel leit ekki śt fyrir aš sķmi yrši lagšur til fjaršarins. Įriš 1918 sendir hreppsnefnd Lošmundarfjaršarhrepps Landsķmastjóra bréf, og fara fram į žaš sķmi verši lagšur til fjaršarins um leiš og sķmi yrši lagšur til Borgarfjaršar en žaš var ekki gert. Eftir miklar bréfaskriftir fékkst žaš loks samžykkt įriš 1926 aš sķmi yrši lagšur til Lošmundarfjaršar. Rökin sem Lošmfiršingar komu meš voru žau aš sķmatenging skipti höfušmįli fyrir įframhaldandi byggš ķ firšinum. Sķminn myndi rjśfa žį landfręšilegu einangrun sem sveitin bjó viš, en Lošmundarfjöršur į žessum tķma var ein fįrra sveita į Austurlandi sem ekki var hęgt aš nį sķmasambandi viš. Einnig töldu Lošmfiršingar žaš mikilvęgt fyrir sjįvarśtveg į Seyšisfirši aš geta nįš sķmasambandi viš Lošmundarfjörš til aš athuga hvernig vęri ķ sjóinn. Žegar skortur var į sķld til beitningar komu bįtar į Lošmundarfjörš til veiša į beituskel, sem mikiš var af ķ firšinum.

Deilur risu innan sveitarinnar žegar įkveša įtti hvar sķmstöšin yrši stašsett. Ellefu ašilar innan hreppsins sendu Landsķmastjóra bréf og skorušu į hann aš stöšin yrši stašsett į Seljamżri en ekki ķ Stakkahlķš eins og įętlaš hafši veriš allt frį įrinu 1914 žegar fyrstu hugmyndir komu fram um sķmalagningu til Lošmundarfjaršar. Stefįn Baldvinsson ķ Stakkahlķš ritar Landsķmastjóra langt bréf žar sem hann dregur fram kosti žess aš hafa sķmstöšina ķ Stakkahlķš enda sé sį bęr mišsvęšis ķ firšinum į mótum helstu leiša til og frį firšinum auk žess sem pósthiršing hafi veriš žar allt frį įrinu 1882. Žaš var aš lokum įkvešiš aš hafa stöšina ķ Stakkahlķš og tók hśn eins og įšur segir til starfa įriš 1927. Meirihluti sķmalķnunnar var stįlvķr sem lagšur var į gegndreypta staura en 2,2 km af af lķnunni var lagšur ķ jörš yfir hįbrśnina į Hjįlmįrdalsheiši.

Mikilvęgi sķmatengingarinnar viš Lošmundarfjörš sżndi sig ķ seinni heimstyrjöldinni. Oftast komu fyrstu fréttir til Seyšisfjaršar af feršum žżskra flugvéla frį sķmstöšinni ķ Stakkahlķš og var žį žess skammt aš bķša aš loftvarnarbyssur létu til sķn heyra.

Įriš 1945 var haldinn almennur fundur bęnda ķ Lošmundarfirši og Hśsavķk žar sem kannašur var įhugi į žvķ aš fį sķma lagšan um byggšina. Samžykktu allir fundarmenn aš óskaš yrši eftir žvķ aš sķminn yrši lagšur. Bęndur samžykktu einnig aš taka aš sér aš grafa fyrir sķmanum og aš leggja hann. Sveitasķminn var tekinn ķ notkun įriš 1947 į žeim bęjum sem žį voru ennžį ķ byggš.
 
3.4 Verslun

Į tķmum einokunarinnar sóttu Lošmfiršingar verslun til Stóru Breišavķkur ķ Helgustašarhreppi og til Eskifjaršar, en ašeins til Seyšisfjaršar eftir mišja 19. öld žegar verslun žar fór aš aukast. Ašalverslunarleiš Lošmfiršinga var sjóleišin, en til Seyšisfjaršar var um 4 klukkustunda róšur frį Stakkahlķšarlendingu.   

Verslun var aldrei starfrękt aš neinu rįši ķ Lošmundarfirši, en skömmu eftir aš Kaupfélag Austfjarša var stofnaš į Seyšisfirši žann 24. aprķl įriš 1920 var lķtilshįttar vörudreifing į Seljamżri. Aš stofnun Kaupfélagsins stóšu ašilar śr Mjóafirši, Seyšisfirši og Lošmundarfirši, en ašalstarfsemin var į Seyšisfirši. Strax į fyrsta starfsįri keypti Lošmundarfjaršardeild félagsins lķtinn bįt til uppskipunar į vörum. Lošmfiršingar böršust lengi fyrir žvķ aš Kaupfélag Austfjarša myndi kosta byggingu į skemmu viš Seljamżri fyrir helstu naušsynjavörur, enda myndi slķk bygging aušvelda alla verslun fyrir fjaršarbśa og tryggja nokkurra mįnaša birgšir af naušsynjavöru ķ firšinum. Įskorun žess efnis til stjórnar kaupfélagsins kemur fram ķ fundargeršarbók Lošmundarfjaršardeildar Kaupfélags Austfjarša įrin 1940, 1942, 1943 og 1944 en lķtiš viršist hafa boriš į žessari byggingu. Töldu žeir žetta mikilvęgt mįl fyrir byggšina, sérstaklega meš tilliti til hins ķskyggilega strķšsįstands sem var į žeim tķma, en įrangurinn af žessum įskorunum viršist hafa veriš lķtill.

4 Menning og menntun

4.1 Lestrarfélag Lošmundarfjaršar

3. desember įriš 1849 var stofnaš Lestrarfélag Klyppstašarsóknar ķ Lošmundarfirši af 16 ašilum og var séra Jón Austfjörš kosinn umsjónarmašur meš bókakosti félagsins. Stofnfélagar gįfu bękur til safnsins ķ byrjun en į nęstu įrum voru keyptar bękur, tķmarit og blöš. Félagiš starfaši meš miklum krafti į köflum en inn į milli komu tķmabil žar sem nokkur įr gįtu lišiš į milli funda. Įriš 1897 kom upp tillaga um aš hreppurinn tęki viš starfsemi félagsins og var žaš samžykkt. Bókavöršur skipašur af hreppsnefnd sį um bókakaup og śtlįn bóka upp frį žvķ. Allir sem greiddu śtsvar til hreppsins įttu rétt į aš fį lesefni aš lįni frį bókasafninu.
 
4.2 Framfarafélag Lošmundarfjaršar

Merkilegt félag var stofnaš ķ Lošmundarfirši į nżįrsdag įriš 1880 og hlaut žaš nafniš Framfarafélag Lošmundarfjaršar. Markmiš félagsins var ķ fyrstu var ašeins eitt, aš hvetja og styrkja ungmenni innan sveitarinar til menntunnar. Ķ stofnunarskrį félagsins segir:

„Žaš hefur lengi vakaš yfir oss, hversu naušsynlegt žaš er öllum börnum og unglingum aš fį reglulega menntun ķ ęsku, til žess aš geta žvķ fremur stašiš vel ķ hverri stöšu,  sem žeim hlotnast ķ lķfinu. Vér höfum séš žess dagleg dęmi, hversu margur unglingur veršur aš fara į mis viš naušsynlega menntun, vegna efnaskorts foreldra og vandamanna, sem annast uppeldi žeirra. Af žessum įstęšum kom oss įsamt aš gangast fyrir stofnun félags ķ sveit žessari, sem hefši žann tilgang aš safna fé, er į sķnu tķma verši variš til eflingar menntunar ęskulżšs ķ Lošmundarfirši. Vér viljum meš stofnunarskrį žessari skipa fyrir um mešferš og notkun į sjóši félagsins, sem vér vonum aš vaxi svo meš tķmanum, aš tilgangi félagsins verši nįš... Vér felum svo sveitamönnum ķ Lošmundarfirši félag žetta, er vér viljum nefna „Framfarafélag“ meš žeirri ósk og von aš žaš eflist og aukist sveit žessari til gagns og sóma į ókomnum tķmum. Vér erum žess fullviss aš verši félaginu fram haldiš meš jafn góšum hug og einlęgum vilja, sem vér höfum haft viš stofnun žess, žį muni žessir vķsir geta žróast og meš tķmanum boriš heillarķka įvexti fyrir sveitarfélagiš.“

Ķ žessari stofnskrį félagsins sést greinilega hver undirstaša og grundvallarskilyrši framfara voru aš mati stofnenda žess, en žaš er menntun ungvišis sveitarinnar. Félagiš leitašist viš aš styrkja heimili til žess aš halda kennara og śtdeildi styrkjum til žeirra ungmenna er sóttu nįm utan fjaršarins. Félagiš féll vel aš félagsmįlamöguleikum ķ fįmennri sveit. Žaš kom į vissan hįtt ķ staš ungmennafélaga og kvenfélaga ķ öšrum sveitum og var félag allra ķbśa sveitarinnar, ungra sem aldinna. Félagiš aflaši tekna m.a. meš samkomuhaldi, happdrętti og bögglauppboši, auk žess sem félagsmenn komu saman og heyjušu, seldu heyiš og létu įgóšann renna ķ sjóši félagsins. Į sķšari įrum félagsins komu félagsmenn einnig saman og heyjušu fyrir fįlišaša og efnalitla sveitunga sķna.

Einn af stofnendum Framfarafélagsins var Arnbjörg Stefįnsdóttir frį Stakkahlķš. Arnbjörg fór sem ung kona til Skandinavķu og dvaldist žar ķ nokkur įr. Į žessum įrum kynntist hśn menningar- og menntunarmįlum žessara fręndžjóša okkar og varš žess įskynja hversu aftarlega Ķslendingar voru ķ fylkingu menningaržjóša. Viš heimkomuna var hśn stašrįšin ķ žvķ aš gera sitt til aš hvetja ungviši heimasveitarinnar til menntunar, menningar og manndóms. Arnbjörg lagši drjśga fjįrmuni til framfarafélagsins og var einn af ašaldrifkröftum žess į fyrstu starfsįrunum eša žangaš til aš hśn flutti til Seyšisfjaršar įriš 1897. Tilgangurinn meš žessum skemmtunum var ašallega aš afla fjįr, en ekki sķšur aš efla samkennd og létta lund fjaršarbśa.

En Framfarafélagiš stóš ekki ašeins fyrir fjįröflunum, skemmtanahaldi og eflingu menntunar ungvišisins, žvķ einnig voru haldnir reglulegir mįlfundir į vegum félagsins. Framfarafélag Lošmundarfjaršar var starfandi allt til įrsins 1948, en į žeim tķma voru Lošmfiršingar oršnir fįir og žvķ sķfellt erfišara aš halda śti öflugri félagsstarfsemi.

4.3 Menntamįl

Į fyrri hluta 19. aldar fór nįnast allt nįm barna į Ķslandi fram į heimilum og var fólgiš aš mestu ķ lestri og kristindómi. Prestar litu eftir žvķ aš börnum yrši kennt aš lesa og bjuggu žau undir fermingu. Meginmarkmiš lestrarkennslunnar var aš gera börnum mögulegt aš lesa gušsorš. Hinar samfélagslegu breytingar ķ lok 19. aldar höfšu mikil įhrif į menntamįl ķ landinu. Įriš 1907 voru sett fręšslulög sem geršu rįš fyrir žvķ aš heimilin veittu börnum undirstöšukennslu ķ lestri og skrift aš 10 įra aldri, en eftir žann aldur voru börn send ķ skóla og var skylt aš sitja ķ honum til 14 įra aldurs. Įrlegur nįmstķmi barna ķ bęjum var 6 mįnušir en ķ farskólum a.m.k. 2 mįnušir į įri. Žetta fyrirkomulag varš lķfseigt og um langan aldur var žetta algengasta fyrirkomulagiš ķ sveitum landsins.

Įšur en fyrsti fastrįšni kennarinn tók til starfa viš Farskólann ķ Lošmundarfjaršarskólahéraši var algengt aš heimiliskennarar vęru rįšnir į bęi. Framfarafélag Lošmundarfjaršar skipti miklu mįli ķ rįšningu žessara kennara, žvķ hęgt var aš sękja um styrk til félagsins til žess aš halda śti kennslu handa börnum ķ sveitinni.  Nįmstyrkir Framfarafélagsins voru ķ boši fyrir ungmenni sveitarinnar löngu eftir aš farskólinn tók til starfa, auk žess sem félagiš styrkti įfram ungmenni til nįms utan sveitarinnar. Gunnlaugur Jónasson var fyrsti fastrįšni kennarinn sem starfaši viš Farskólann ķ Lošmundarfjaršarskólahéraši og tók hann til starfa įriš 1913. Kennslan bar žess alla tķš merki hve fįir nemendur voru viš skólann og oft komu eyšur ķ kennsluna sökum žess. Einn žekktasti kennarinn sem starfaši viš farskólann var įn efa Ķsak Jónsson frį Seljamżri sem sķšar stofnaši skóla Ķsaks Jónssonar ķ Reykjavķk, en hann kenndi viš skólann veturinn 1919–1920.

Ķ reglugerš Farskólans ķ Lošmundarfjaršarskólahéraši eru markmišum og reglum skólans vel lżst. Skólanum var heimilt aš taka inn börn til kennslu frį 8 įra aldri svo lengi sem žau bęru ekki neinn sjśkdóm sem gęti skašaš ašra nemendur. Ef börn yngri en 8 įra sżndu fram į afburšakunnįttu mįtti veita undanžįgu į žessum aldursmörkum. Skólanefnd įkvaš ķ samrįši viš kennara og sóknarprest hvaša bękur vęru teknar til kennslu hverju sinni. Kennslunni var ętlaš aš byrja dag hvern meš sįlmasöng og enda meš söng į ęttjaršarljóšum. Kennara var skylt aš vera fyrirmynd, ekki ašeins viš skólaboršiš heldur einnig ķ daglegri framkomu meš reglusemi, stundvķsi, sparsemi og hverskonar góšu framferši. Sķšasti kennari ķ Lošmundarfirši var Margrét Ķvarsdóttir hśsfreyja į Sęvarenda, en kennslu lauk ķ Lošmundarfirši žegar hśn flutti įsamt fjölskyldu sinni į brott įriš 1963. Eftir žann tķma uršu börn, allt nišur ķ 10 įra aldur, aš sękja skóla ķ öšrum sveitarfélögum og hefšbundiš fjölskyldumynstur var žvķ śr sögunni fyrir Lošmfiršinga. Ekki lišu nema 4 įr žangaš til aš seinasta fjölskyldan fluttist į brott, aš miklu leyti śtaf žessum breyttu ašstęšum į möguleikum barna til grunnmenntunar.

5. Klyppstašarsókn

Klyppstašarkrikja ķ LošmundarfiršiAlls er kunnugt um 11 sóknarpresta og 2 ašstošarpresta ķ Klyppstašarsókn Sį fyrsti žeirra var į stašnum į ofanveršri 16. öld en vitaš er aš kirkja var į Klyppstaš strax į fyrstu öldum kristni į Ķslandi. Elsta heimildin um kirkju ķ Lošmundarfirši er frį įrinu 1367, žegar Oddur biskup Žorsteinsson vķgši kirkju aš Klyppstaš sem helguš var Marķu mey. Er žį einnig talaš um aš tvö bęnahśs tilheyri kirkjunni, eitt į Nesi en hitt lķklega stašsett į Hjįlmįrströnd. Frį įrinu 1888 var Klyppstašarsókn žjónaš frį Dvergasteinsprestakalli ķ Seyšisfirši, en Hśsavķkurkirkja sem tilheyrši Klyppstašarsókn var eftir žaš žjónaš frį Desjarmżrarprestakalli ķ Borgarfirši.

Lķtil og snotur kirkja stendur enn viš Klyppstaš ķ Lošmundarfirši sem žögull minnisvarši um horfiš mannlķf fjaršarins. Hśn var vķgš į jóladag 1895 af séra Birni Žorlįkssyni į Dvergasteini, sem žjónaši kirkjunni fyrstu įrin.

6 Nišurstöšur og umręšur

Ķbśažróun og örlög sveitarinnar ķ Lošmundarfirši viršast ķ einu og öllu fylgja žeim miklu samfélagslegu breytingum sem ķslenskt samfélag sigldi inn ķ undir lok 19. aldar. Śt frį fólksfjöldatölum hreppsins sést aš ķbśafjöldi sveitarinnar var ķ hįmarki į žeim tķma sem uppgangur og fólksfjöldi var hvaš mestur ķ ķslenskum landbśnašarsveitum og žvķ mį gera rįš fyrir aš hśn hafi einfaldlega ekki rśmaš fleiri ķbśa mišaš viš bśnašarhętti žess tķma. Sveitin missti, eins og ašrar sveitir į Austurlandi, mikiš af fólki vestur um haf og til annarra sveitarfélaga. Žaš mį sterklega gera rįš fyrir žvķ aš Seyšisfjöršur hafi lašaš margan Lošmfiršinginn til sķn meš von um bętt lķfskilyrši og tekjumöguleika į tķmum uppvaxtarins žar.

Lošmundarfjaršarhreppur fór ķ gegnum sambęrilegt fólksfękkunarferli og ašrar strjįlbżlisbyggšir į Ķslandi og į svipušum tķma, svo žessi žróun er ekkert einsdęmi fyrir žessa sveit. Ašrar sveitir, einagrašar af nįttśrunar hendi, mįttu sķn einnig lķtils gagnvart žéttbżlinu og žeim tękifęrum sem löšušu nżja ķbśa žangaš ķ leit aš betra lķfi. Meš minnkandi fólksfjölda veršur allt lķf žeirra sem eftir eru erfišara og flóknara. Fęrri eru til smalamennsku og almennrar vinnu viš bśskapinn auk žess sem žjónusta minnkar viš žį sem eftir eru. Sundrung heimilisins, sem ósjįlfrįša lķtur dagsins ljós žegar ekki er lengur mögulegt aš halda śti kennslu fyrir žau fįu börn sem eftir eru, leišir til žess aš fólk flyst į brott til aš geta bošiš börnum sķnum višunandi lķfskjör. Žetta į a.m.k viš um seinustu fjölskylduna sem flyst į brott śr Lošmundarfirši.

Žaš er lengi hęgt aš velta žvķ fyrir sér hvort eitthvaš hafi veriš hęgt aš gera til žess aš bjarga byggš ķ Lošmundarfirši, en žaš verša aldrei meira en vangaveltur. Lķklegt mį žó telja aš meš bęttum samgöngum viš Seyšisfjörš, annaš hvort į landi eša sjó, hefšu bśsetuskilyršin breyst mikiš meš aušveldari flutningi ašfanga og varnings til og frį firšinum. Meš bęttri hafnarašstöšu hefši eflaust veriš hęgt aš byggja upp sjįvarśtveg ķ firšinum meš tilheyrandi umsvifum og mögulegri žéttbżlismyndun. Hugmyndir um góša höfn og heilsįrsveg voru komnar langt į leiš ķ umręšunni um nżtingu perlusteins ķ Stakkahlķšarhrauni, en žęr uršu aldrei aš veruleika.
Śt frį žeim heimildum sem fundist hafa er ljóst aš Lošmfiršingar voru vel mešvitašir um žessa žróun og žeir reyndu margir hverjir til aš sporna gegn henni en ef til vill var žaš töpuš orrusta allt frį upphafi.

Įstęšurnar fyrir žvķ aš fjöršurinn fór ķ eyši mį ekki rekja til žess aš Lošmundarfjöršur hafi hentaš illa til bśskapar. Žvert į móti viršist hann hafa hentaš aš flestu leyti vel til landbśnašar. Samfélagiš var einfaldlega aš breytast og landsmenn sóttu ķ auknum męli til žéttbżlisstašanna ķ leit aš menntun og nżjum tękifęrum. Nś er allt oršiš hljótt ķ Lošmundarfirši og ašeins örfį hśs, tóftir og önnur mannvirki minna į tķma mannlķfs og blómlegrar byggšar žar.
Į undanförnum įrum hefur Lošmundarfjöršur öšlast nżtt gildi og er hann oršinn vinsęll įfangastašur göngufólks og annarra feršalanga. Fyrir um 10 įrum var vegurinn til fjaršarins frį Borgarfirši lagašur og er žangaš fęrt jeppum sķšari hluta sumars. Kyrršin er einstök og nįttśran lętur engan ósnortinn sem leggur leiš sķna ķ fjöršinn. Helstu veršmęti Lošmundarfjaršar felast ķ dag ķ nįttśrunni og kyrršinni. Ef til vill vęri ekki eins fallegt og frišsęlt aš lķtast um ķ firšinum ķ dag ef vegur skęri landiš śt fyrir Borgarnes, stór höfn vęri fyrir fjaršarbotni og stórar opnar perlusteinsnįmur og mannvirki žeim tengdum blöstu viš ķ Stakkahlķšarhrauni. Ólķklegt veršur aš teljast aš ķ Lošmundarfirši muni aftur komast į fót föst bśseta en einhvern tķmann hefši žaš žótt sérkennilegt aš lįta slķka kostasveit liggja ķ eyši.

Hafžór Snjólfur Helgason

headerheader
Hafa sambandHeim
East Iceland today. Sunrise / Sunset | 13.9° / SSV 8

Tourism Committee of Borgarfjöršur eystri

Webmaster: HSH
hshelgason@gmail.com

TripAdvisor - is

Vertu vinur okkar

Vertu vinur okkar á facebook og fylgstu með okkur þar.
Stefna ehf HugbĆŗnaĆ°arhĆŗs - Moya